Mikä on edunvalvontavaltuutus ja miksi se tulisi tehdä?

Edunvalvontavaltakirjalla voit itse päättää, kuka hoitaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitasi, jos et sairauden, onnettomuuden tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi enää kykene tekemään päätöksiä itse. Oikein laadittu edunvalvontavaltakirja helpottaa läheisten toimintaa ja varmistaa, että asioitasi hoidetaan toiveidesi mukaisesti.

Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen valtakirja, jolla annetaan edunvalvontavaltuus halutulle läheiselle. Edunvalvontavaltakirjalla voit itse päättää kuka hoitaa taloudellisia ja henkilökohtaisia asioitasi, jos tulet itse kykenemättömäksi asioita hoitamaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi.

Edunvalvontavaltakirjalla saat itse etukäteen päättää miten asioitasi tulisi hoitaa, jos edunvalvontavaltuutukselle on tarvetta. Voit varmistaa sen, että asioitasi hoidetaan arvojesi mukaisesti ja sinulle mieluisalla tavalla. Voit määrätä edunvalvontavaltakirjalla myös erityisistä toiveista.

Edunvalvontavaltuutus on luotu helpottamaan asioiden hoitoa

Suomessa on kaksi eri lakia, jotka ovat holhoustoimenlaki sekä laki edunvalvontavaltuutuksesta. Holhoustoimenlaki on byrokraattinen laki, jotka sovelletaan silloin jos et ole etukäteen tehnyt edunvalvontavaltakirjaa. Voit toisin sanoen aivan itse päättää etukäteen, kumpaa lakia sinuun sovelletaan, jos sinulle sattuisi jotain ennalta arvaamatonta tai sairastuisit.

Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä etukäteen, silloin kun itse kykenet ilmaisemaan tahtoasi. Mielestämme edunvalvontavaltakirja tulisi olla kaikilla täysi-ikäisillä oikeustoimikelpoisilla henkilöillä. Tätä mieltä on myös Suomen viranomainen, joka on luonut järjestelmän helpottamaan asioiden hoitamista yllättävissä tilanteissa sekä eliniän loppupuolella.

Edunvalvontavaltavaltakirja mahdollistaa joustavat ja yksilölliset määräykset, ja näin ollen edistää myös huomattavasti helpompaa ja edullisempaa taloudenhoitoa.

Voiko läheinen hoitaa asioita, jos en itse siihen pysty?

Voisi ajatella, että puoliso, lapset tai muu läheinen hoitaa asioitasi, jos et siihen itse pysty, mutta näin se ei käytännössä ole. Läheiset eivät saa mitään tietoja sinusta, jos sinulle sattuisi jotain. Ilman etukäteen laadittua edunvalvontavaltakirjaa, et voi olla varma siitä saavatko läheisesi hoitaa asioitasi edes holhoustoimilain byrokraattisin keinoin.

Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä, jotta saat itse päättää, miten asioitasi hoidetaan ja kuka niitä hoitaa. Läheinen ei voi hoitaa asioita ilman edunvalvontavaltuutusta, jos toimintakykysi menee. Joten ainoa tapa varmistaa se, että läheinen saa hoitaa asioitasi ja saa vieläpä tehdä sen mahdollisimman sujuvasti ja edullisesti, on tehdä etukäteen edunvalvontavaltakirja.

Kun edunvalvontavaltakirja on tehty, auttaa se läheisiä siinä tilanteessa, jos toimintakykysi heikkenee. Edunvalvontavaltuutus voi ehkäistä riitatilanteita läheisten kesken, sillä olet tuonut tahtosi esiin ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Edunvalvontavaltakirjalla turvaat talouden hoidon ja arjen sujuvuuden tilanteessa, jossa et itse pysty tekemään päätöksiä.

Edunvalvontavaltakirjan voimaantulo

Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan vasta jos lääkäri aidosti toteaa, että et ole kykenevä huolehtimaan asioistasi. Valtuutusta voidaan hakea voimaan ainoastaan siinä tilanteessa jos tulet sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistasi.

Edunvalvontavaltavaltuutuksen voimaansaattaminen on viimesijainen keino, mutta silloin jos sitä tarvitaan Digi- ja väestötietovirasto (ent. maistraatti) vahvistaa valtuuttajan toimintakyvyn olevan heikko. Edunvalvontavaltakirjassa nimetty valtuutettu on taho, joka tavanomaisesti hakee valtuutuksen voimaan saattamista. Ensisijaisesti asioita tulisi hoitaa Suomi.fi-valtuutuksella

Lakiin tulleet helpotukset

Edunvalvontavaltuutusta koskevaa lakia on kevennetty 1. toukokuuta 2026 alkaen. Muutokset keventävät lupasääntelyä ja näin helpottavat edunvalvontavaltuutettujen toimintaa. Muutoksena on muun muassa se, että tavanomaisten lahjojen antamista on helpotettu ja huhtikuun 2026 jälkeen tehtyjen edunvalvontavaltakirjojen määräyksissä ei tarvitse enää määrätä erikseen kiinteistöjen luovutuksista, kiinnityksistä ja panttauksista. Voit lukea lisää muutoksista Digi- ja väestötietoviraston julkaisusta.

Edunvalvontavaltakirja on suositeltavaa hoitaa ammattilaisen laatimana. Me teemme edunvalvontavaltakirjat kattavasti ja yksilöidysti, juuri sinun tilanteeseesi sopivaksi. Löydät lisää palvelustamme täältä.

Maarit Hokkanen, toukokuu 2026

Lisää luettavaa

Testamentti ja perintövero – miten testamentilla voi pienentää perintöveroa?

Testamentilla voidaan vaikuttaa merkittävästi perintöveroon ja siihen, miten perintö lopulta jakautuu. Tässä artikkelissa käydään läpi käytännön keinoja, joilla testamentti voi pienentää verotusta ja lisätä perillisten valinnanvapautta.

Mitä tarvitaan perunkirjoitukseen – asiakirjat, aikataulu ja vaiheet

Artikkelissa on ohjeistus perunkirjoituksen laatimiseksi. Löydät täältä kattavan listan asiakirjoista ja muista tiedoista, joita tarvitaan perunkirjoitusta varten.

Kuka voi tehdä perunkirjoituksen?

Läheisen menehtyessä perunkirjoitus mielletään ilmeisen usein pelkäksi lakisääteiseksi velvollisuudeksi. Voi herätä kysymys siitä kuka voi tehdä perunkirjoituksen tai voinko tehdä perunkirjoituksen itse?

Ota yhteyttä

Laki- ja veroasiat voivat tuntua raskailta ja olla todella haastavia, mutta niistä ei tarvitse selviytyä yksin. Ota yhteyttä, niin autamme sinua asiantuntevasti ja toiveitasi kuunnellen, jotta asioiden hoito sujuu selkeästi ja huolettomasti.